takaisin

virtuaalihevonen
 
kuvat © ariel

lempinimi: Mio rotu: gotlanninruss sukupuoli: ori synt: 5.9.2010, 4-vuotias * väri: lehmänkirjava

säkäkorkeus: 124 cm taso: helppo B, 80 cm kasvattaja: Hillington omistaja: Hillington hoitaja: otetaan, hoitopäiväkirjaan

* 4-vuotiaaksi kuukaudessa, siitä eteenpäin vuosi kahdessa kuukaudessa. 3-vuotias 28.9.2010.

Isä  Chablis v. Trivasgarten	ii. Balbriggan
	ie. Tamina v. Trivasgarten
Emä  Hugs Pärla	ei. Bluegrass
	ee. Hugs Violin

Sukuselvitys tulossa piakkoin !


Mio on nuori, kuriton ja itsepäinen russori. Ilkeäksi tai kiukkuiseksi Mioa ei kuitenkaan voi kuvailla joten taisimme ainakin jotain tehdä ponin kohdalla oikein. Mutta itsepäisyyttä - sitähän löytyy! Miolle on heti näytettävä kaapin paikka, ettei poni ala pomottelemaan. Parhaiten orin kanssa pärjäävät napakat ihmiset, eikä ripaus rohkeuttakaan pahitteeksi ole. Ratsastaessa varsinainen vesseli, jolta löytyy aina pari ässää hihasta.

Hoitaessa Mio voi vähän jekkuilla ja pomotella. Mion lempijekkuihin kuuluu esim. harjapakin kaataminen tai hoitajan töniminen. Mio haluaa aina olla mahdollisimman hyvin selvillä ympäristöstään, joka voi vaikeuttaa hoitajan tehtävää. Kiinni ollessaan Mio yleensä tyytyy katselemaan ympärilleen sekä kuuntelemaan ääniä ympärillään, mutta liikaa innostuessaan Mio saattaa pyöriä paikoillaan ja alkaa uhoamaan, jos hoitaja yrittää pysäyttää väkkärää. Napakat otteet ja tiukka äänensävy saavat nössömme tyytymään hiljaiseen mökötykseen. Kaviot Mio antaa puhdistaa ihan hyvin, mutta saattaa joskus vähän töniä hoitajaa ja riuhtaista kaviot äkkiä pois hoitajan käsistä. Varustaminen on hoitajan kannalta tuskallista, kun poni pullistelee minkä kerkeää ja irvistelee hoitajalle kaikin voimin.

Ratsastaessa varsinainen velmu - Mio yrittää huijata ratsastajaa yleensä keinolla millä hyvänsä, ettei joutuisi paiskimaan töitä. Päättäväinen ratsastaja on Miolle siis ainoa toimiva vaihtoehto. Mion kanssa ei missään nimessä saa luovuttaa, ettei poni vain opi, että se saa lintsata töistä milloin haluaa. Kouluratsun ura ei erityisesti Mioa kiinnosta, poni tahtoo enemmän vaarallisia tilanteita ja vauhtia, kuin rauhallista ja keskittymiskykyä vaativaa kouluratsastusta. Esteillä Mio on varsin vauhdikas pikkuponi, saa ihan jarrutella oikein olan takaa ja volteille pitää käännellä useampaan otteeseen. Maastossa Mio on reipas otus. Varsinkaan tuttujen laukkasuorien kohdilla vaaditaan paljon kärsivällisyyttä ja taitoa, ettei Mio ryöstä laukalle omin lupinensa. Mio ei säiky maastossa, ellei vastaan tule jotain todella pelottavaa, kuten hirviä tai muita isoja villieläimiä. Mio on opetettu myös ajolle. Ajaessa ori on melko kovasuinen ja reipas, joten ajajalta vaaditaan taitoja ja käsivoimiakin.

Vieraissa paikoissa Mio on tavallistakin valppaampi ja kotikäytöksestä poiketen vähän säikky. Esimerkiksi kiireiselle kisapaikalle saapuessa poni on vietävä mahdollisimman rauhalliseen paikkaan ja mielellään antaa sille jotain muuta tekemistä. Iso heinäkasa riittää orin harhauttamiseksi. Vähän aikaa hyörittyään Mio uppoutuu pikkuhiljaa heinäkasan kimppuun.

Luonne © Catharina ja Mooky
Ratsuksi harjoittelua 24.9., valmentajana vegasi
Mio ja tämän ratsastaja tulivat kentälle samaan aikaan kun minä ja autoin ratsastajan ponin selkään. Alkuverryttelyt olivat melko yksinkertaiset, olihan poni nuori, kokematon ja vielä todella raakakin, joten sen kummemmin ei mitään kauheasti voinut edes näin alussa vaatia. Käynti – ravi verryttelyjen jälkeen, aloimme harjoittelemaan pysähdyksiä ensin käynnissä, jotka poni näytti osaavankin jo oikein hienosti. Jatkoimme pysähdyksiä ravissa niin, että poni pysäytettiin käynnin kautta, muttei niin, että käyntiä tulisi ensin puoli kierrosta vaan vain muutamia askeleita. Alussa tässä oli hieman vaikeuksia Mion lähdettyä mutkittelemaan käynnissä, mutta jonkin ajan kuluttua alkoi myös mukavia pysähdyksiä tulemaan kun ratsastaja sai ponin pysymään suorana uralla. Vaihdoimme tehtävää onnistumisten myötä, jottei nuori poni kyllästyisi ja otimme tähän väliin hieman laukkaa suoralla uralla. Tehtävänä siis oli nostaa laukka pitkänsivun alussa ja laukata pitkän sivun loppuun ja tehdä käynnissä pääty-ympyrät lyhyille sivuille. Ensimmäinen nosto ei tuottanut haluttua tulosta vaan poni lähti kiihdyttelemään eteen kiitoravissa. Myös toinen nostoyritys tuotti saman. Kolmannella kerralla ratsastajan tehtyä todella selvät avut, poni nosti laukan ja laukkasi nätisti pitkänsivun loppuun. Muutamien onnistuneiden laukannostojen jälkeen lopettelimme taas tämänkin tehtävän ja jatkoimme jälleen pysähdyksiä taas ensin käynnissä, sitten ravissa samalla tyylillä kuin alussakin. Nyt nämä onnistuivat todella mallikkaasti ja yhteistyö näytti todella mukavalta ja päätimme yhteistuumin alkaa lopettelemaan, sillä Miokin oli jo hieman väsähtänyt. Loppukävelyiden aikana hainkin autostani porkkanapussin, jonka annoin ratsastajan matkaan Miolle, joka oli työskennellyt oikein hienosti tänään.

NJ
19.09.2010 - kutsu - muut gotlanninruss varsat (aikuiskuvilla) - LKV3, Irtosert, JS